Savonlinna kesällä 1960

Savonlinnasta on paljon hienoja ilmakuvia ja tässä yksi niistä. Kuva on kesältä 1960 ja sijoittuu siis aikaan, jonka jälkeen puukaupunki katosi keskustasta suurilta osin. Talvisodan pommitukset käynnistivät ensimmäisen kivitalorakentamisen aallon kaupungin keskustassa. Tätä ennen oli toki jo rakennettu suuria kivitaloja erityisesti 1910- ja 1920-luvuilla. Savonlinnaa leimaava Runar Finnilän töölöläisarkkitehtuuri sai ensin alkunsa 1937 Pohjoismaisen yhdyspankin talosta, mutta varsinaisesti korkeita kivitaloja alkoi nousta pommitusten tuhottua Olavintorin länsipuolen ja Satamakadun alkupään. Sittemmin nousivat lisäksi Malminrannan torni ja Majakan talo.

Kuvassa on uuden kaupungin puolella juuri noussut Possentornit (1960) kaupungin tuon ajan merkittävimpänä ja suurimpana rakennuskohteena. Tornit rakennettiin And. Auvinen Oy:n omistamalle tontille ja sen tieltä hävisi kokonainen puutalokortteli. Miljoonatalojen jatkeena näkyy vielä vuonna 1856 rakennettu Kuutin kahvilan ja leipomon suuri puutalo ja yläpuolella 1911 rakennettu Kansallispankin jugend-kivitalo. Tuotteen uusi meijeri on valmistunut 1956 ja Pitkäsilta on vielä vanha kapea kivisilta alunperin vuodelta 1858. Silta uusittiin ja levennettiin 1971. Taustalla Piispanmäki odottaa vielä uuden koulun valmistumista (1966), mutta Kirkkokatu 2 kerrostalo on juuri valmistunut. Muutenkin vuonna 1960 kaupungissa valmistui useita suuria kivitaloja.

Auvisenrinne vielä puuasussaan

Auvisenrinne on kuvassa vanhassa pääosin 1880-luvulla rakennetussa puutaloasussaan. Savonlinnan kauppiaiden alkuperäiset suuret liiketalot ovat vielä paikallaan. Paganuksen, Sikion, Boehmin, Schataloffin ja And. Auvisen henki leijuu vielä hetken rinteessä. Kokonaisuus purettiin talo talolta 1960-luvun puoliväliin mennessä. Osuuspankin talo valmistui 1961 ja Auvisenrinteen suuri kerrostalo Olavinkatu 33 1965. Runar Finnilän piirtämän Hovi-kerrostalorivin taakse jää pilkistämään vanha Raatihuoneen kellotorni. Rakennuksessa toimi viimeiseksi Posti ja se purettiin 1961. Sen alapuolella oli kuvan ottohetkellä vielä 1876 valmistunut And. Auvisen alkuperäinen oma liiketalo, jonka tilalle nousi 1969 nykyinen "haitaritalo".

Huvilakatu on kuvassa muuttunut jo Kalmarinkaduksi, mutta piirilääkäri Snellmannin vanhuuden asuintalo ja myöhemmin Haapion talo on vielä pystyssä. Sen tilalle rakennettiin 1962 Kalmarinkatu 11 punatiilinen kerrostalo. Sininen talo on vielä valkoinen ja siinä toimi Kotiteollisuuskoulu. Kalmarinkadulla näkyy myös Kalmarinkatu 7 eli vanha ortodoksipappila, jonka Janne Kinnunen osti vuonna 1937 kotitalokseen. Palokunta ja poliisi ovat kuvassa vierekkäin Olavintorilla. Vanha vuonna 1868 rakennettu ruiskuhuone torneineen seisoi paikallaan vielä kymmenisen vuotta ennen kuin palolaitos siirtyi Heikinpohjaan ja puinen poliisikamari oli toiminnassa vielä pidempää. Olavintorin toisella puolella näkyy Finnilän kerrostalojen ja Miettisen/Hulikan talon välissä pieni kioski. Kaupungintalon puistikko on asianmukaisessa kunnossa. 

Seikka, joka saattaa hämmentää on Olavin kylpylän "puuttuminen kuvasta". Vuonna 1960 vanha kylpylä seisoi vielä paikallaan rapistuneena, mutta kesäisen kuvan vehreys peittää sen sopivasti alleen. Kylpylä paloi vappuna 1964. Kasinonsaaren silta on kuvassa vielä vanhaa mallia, se uusittiin 1971 ja Verkkosaareen rakennettiin uusi silta 1974 Puolustusvoimien avustuksella.

Possentornit valmistuvat ja Kirkkokatu 2 on myös pystyssä. Piispänmäellä on vielä hiljaista. Kuvassa näkyvä Olavinkadun loppupää on nykyään purettu lähes kokonaan. Olavin kylpylä rapistuu yksikseen.