Ville Vilén: Savonlinnan rakennushistoriaa

Huvilakatu syntyi Savonlinnaan kaupungin vaurastumisen yhteydessä 1890-luvun loppuvuosina. Kadun kirkkaimmaksi helmeksi nousi vuonna 1910 kaupunkilaisten hyvin tuntema merikapteeni Albin Siivosen rakennuttama ja rakennusmestari Kustaa Laukkasen suunnittelema suuri huvilarakennus. Talo seisoo yli vuosisadan jälkeen edelleen hyväkuntoisena paikallaan ja tunnetaan nykyään nimellä Sininen talo. Huvilakadun rakennusjärjestyksessä se oli viimeinen puinen huvilarakennus ja samalla myös kaikkein mielikuvituksellisin näyttävine torneineen. Valaistu torni muistuttaa meitä jostakin, jota emme ole itse koskaan kokeneet. Kauan sitten ylellinen Huvikatu oli kaunis ja kapea puiden varjostama rauhallinen idylli keskellä kasvavaa ja kehittyvää Savonlinnaa. Huvilakatu syntyy Monessa suomalaisessa kaupungissa on Huvilakatu ja Savonlinnassakin oli kerran sellainen. Ensimmäistä kertaa ehdotusta käsiteltiin kaupunginhallituksessa toukokuussa 1897. Suunnitelma hyväksyttiin paloturvallisuusehtojen kera maa...

Savonlinnan "vanhin" valokuva Savonlinna on palkitseva tutkimuskohde, sillä kaupungista löytyy runsaasti vanhoja valokuvia. Syyllinen tähän seisoo tietysti Kyrönsalmen virrassa luodolla. Kun käännetään katse kaikkein vanhimpiin Savonlinna -kuviin eli 1870-luvun otoksiin, nousee esiin ainakin seuraavat kuusi valokuvaa. Muitakin saattaa hyvin olla.   Silloin tällöin käydään keskustelua hyvin tunnetusta Savonlinnaa esittävästä "vanhimmasta" valokuvasta, sen kuvaajasta ja iästä. Kuvaajaahan ei tiedetä, eikä myöskään tarkkaa kuvausvuotta - eikä sitä, onko se vanhin valokuva kaupungista. Toistaiseksi esiin ei ole tullut muuta valokuvaa nykyisen Auvisenrinteen vuoden 1879 tulipalossa tuhoutuneesta rakennuskannasta, joten siinä mielessä kuva on joka tapauksessa ainutlaatuinen. Esimerkiksi kuvan keskellä olevasta nykyisen Seurahuoneen paikalla olleesta alkeiskoulusta kuva on ainoa. Merkintä alalaidassa "Savonlinna. n. vuonna 1875." on Sihvosen valokuvaajasuv...

Jokainen Savonlinnan historiasta kiinnostunut on törmännyt vanhoihin valokuviin, joissa on tuttu valkoinen käsinkirjoitettu signeeraus: Savonlinna. valok. V.A. Sihvonen. Signeerauksen takana on vuodesta 1894 vuoteen 1932 ammatikseen kaupunkia ja sen ihmisiä valokuvannut Viljam Alexander Sihvonen. Kuvaajan omasta valokuvasta meitä katsoo terävästi tuimailmeinen, kuitenkin samalla hauskannäköinen pienehkö mies. Hän on kirkkaasti merkittävin historiallisen Savonlinnan visuaalinen tallentaja ja myös hieman traaginen hahmo, sillä Sihvonen hukkui uintiretkellä rakkaan kotikaupunkinsa rautatiesillan luona heinäkuussa 1932 paikassa, jonka hän myös hartaudella tallensi. William, Viljam, Wiljami vai Wille Talvisalon hautausmaalla hautakivessä lukee Viljam Sihvonen, mutta rakkaalla valokuvaajalla oli monta nimeä: Wiljam, Wille, Viljami, William, Sihvos-Ville - kirjoitusmuotoja on useita, mutta käytetään tässä virallista eli Viljam. Hän syntyi 12. marraskuuta 1879 Savonlinnassa perhees...

Savonlinnan synkkä palohistoria  Kuten monissa muissakin puukaupungeissa, myös Savonlinnassa on punainen kukko ollut ihmisen ohella rakennuskannan pahin vihollinen etenkin viime vuosituhannella. Samalla se on kuitenkin myös tyhjentänyt tontteja ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia kaupungin painopisteen siirrossa. Erityisesti vuoden 1879 suurpalo nykyisessä Auvisenrinteessa mahdollisti keskustan siirron Olavintorilta nykyiselle kauppatorille. Alunperin kaupungin eli malmin "keskusta” sijaitsi Olavinlinnan kupeessa Kyrönsalmen rannalla, mutta laajeni vähitellen Linnankadulle ja Olavintoria kohti. Piiristyssyistä ei kaupunkia ryhdytty aivan linnan viereen rakentamaan. Linnankadun jälkeen painopiste siirtyi Olavintorille eli Isotorille, sieltä Kauppatorille ja myös uuden kaupungin puolelle. Tulipalot olivat aina muutoksissa mukana. Sen verran vakavasta asiasta oli aikoinaan kysymys, että 1800-luvun puolivälissä sai kaupungissa tupakoida ainoastaan Pitkäsillalla ja laitureilla. Kaup...