Kivitalo-jugend Savonlinnassa

Jugend oli n. vuosien 1895-1915 välisenä aikana vallalla ollut rakennustyyli, joka otti etäisyyttä ns. kertaustyyleihin ja päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, jolloin funktionalismi jylläsi jo vahvasti arkkitehtuurissa. Tyylisuuntaa voi kutsua myös Art nouveauksi tai kansallisromantiikaksi riippuen missä päin maailmaa liikutaan. Suomessa tyylisuunta on merkittävä ja tunnettu nimenomaan suurista kivirakennuksista kuten Kansallismuseo, Hvitträsk, Helsingin rautatieasema, Kansallisteatteri tai Imatran valtiohotelli.

Savonlinnassa vuosisadan vaihteessa rakennettiin paljon puujugendia, mutta kaupungin jugend-kivitalot jäivät vähiin. Tämä johtui varmasti kivitalojen rakennuskustannuksista ja näin ensimmäisiä kivikerrostaloja rakennettiinkin vasta 1909-1912. Aikakauteen osuu kaupungissa viisi jugend-taloa tai jugendtyylistä taloa, joista yksi on edelleen muistuttamassa tuosta luontoaiheita hyödyntäneestä ja kansallistuntoa korostaneesta aikakaudesta. 1910-luvulla rakennettiin kaupunkiin muutamia muitakin kivitaloja kuten Tuomiokapitulin talo, mutta tyylillisesti ne eivät edusta jugendia.  

Savonlinnassa jugend-asuintalojen suunnittelusta vastasivat taloja urakoivat rakennusmestarit. Arkkitehdit olivat tuohon aikaan kiinnostuneita suurista kohteista ja erityisesti julkisista hyvin rahoitetuista rakennuksista. Myöhemmin tästä tulikin sanaharkkaa ja kiistaa taloja piirtävien rakennusmestarien ja arkkitehtien välille. Savonlinnan kiviset jugend-talot ovat rakennusmestareiden piirtämiä ja edustavat tyylisuunnan rationalisempaa loppupäätä.

Kiitokset valokuvien kaytöstä Timo Seitsoselle ja Maakuntamuseolle.

Linnakatu 32 on nykykunnossaan hieno, mutta ulkoasultaan alkuperäistä yksinkertaisempi 

Linnankatu 32

• Suunnittelija rakennusmestari Matti Reponen 1909/10
• Reposella oli Satamakadulla rakennusliike, joka oli erikoistunut sementtiin ja asfalttiin ja välitti Savonlinnaan kaakelia
• Linnankadun ensimmäinen kivitalo 
• Puutalon jatkeeksi suunniteltu asuinrakennus ja puusepänverstas
• Alunperin koristeellisempi kuin nykyversio
• Molemmille puolille nykyään rakennettu samantyylinen kivitalo
• Talossa toimi vuoteen 1928 V. A. Oksmanin vesitehdas
• Talossa on ollut myös mm. Litmasen leipomo
• Ainoa Savonlinnan säilynyt jugend-kivitalo 

V. A. Oksmanin vesitehdas koki konkurssin 1928

Linnankatu 32 törrötti pitkään kadun päässä ylhäisessä yksinäisyydessään

Maisema on jo muuttunut, Finnilän Malminranta (1957) on ottanut tilan haltuunsa

Kustaa Laukkanen sunnitteli Savonlinnan ensimmäisen kivikerrostalon Olavinkatu 46 

Olavinkatu 46

• Suunnittelija rakennusmestari Kustaa Laukkanen (1850-1932) vuonna 1910
• Kauppias Pesosen tontille rakennettu Savonlinnan ensimmäinen kivinen asuinkerrostalo
• Tyyliltään rationalista jugendia, erkkereiden lisäksi pintaa elävöittävät klinkkeriruudutukset
• Kivijalassa vuosien varrella useita liikkeitä; Kaisu Hirvonen, Hulikka, M. Puurtinen 
• Talo purettiin 70/80-lukujen taitteessa vedoten sen huonoon kuntoon
• Kustaa Laukkanen oli 1890-luvun merkittävin urakoitsija Savonlinna kunnes koki 1901 konkurssin, hän toimi kuitenkin tämän jälkeen monissa arvostetuissa tehtävissä ja suunnitteli mm. taloja

KOPin jugend-pankkikonttori 1911 oli Heikki Kaartisen käsialaa

Kirkkokadun ja Olavinkadun kulmassa toimi aikoinaan useita elokuvateattereita

KOP:n liiketalo, Olavinkatu 45

• Suunnittelija helsinkiläinen rakennusmestari Heikki Kaartinen (1872-1947) v. 1911 ja 1912
• Tontilla on kaksi jugend-taloa, välissä vanhempi puutalo
• Pankkikonttori edustaa tyylillisesti wieniläisjugendia
• Kaartinen työskenteli erityisesti Lars Sonckin luottorakentajana
• Kaartinen suunnitteli useita suuria kerrostaloja rityisesti Helsinkiin
• KOP tilasi Kaartiselta suuren määrän kivisiä pankkikonttoreita, mm. Lappeenrantaan Seinäjoelle ja Kouvolaan
• Kirkkokadun kulmassa oli yksinkertaisempi rapattu talo, jossa toimi mm. Nyyssösen kauppahuoneisto ja elokuvateatteri (Saimaa, Eden, Aino)
• Molempiin taloihin muutettiin vuonna 1925 aumakatto, alunperin taloissa oli tasakatot

Lauri Korhosen suunnittelema Satamakatu 5 oli kaupungin komein jugend-rakennus

Knifsundin liiketalo ja vesitehdas, Satamakatu 5

•          Suunnittelija rakennusmestari Lauri Korhonen v. 1911 ja 1912 (jatko-osa)
•          Korhonen suunnitteli Savonlinnaan suuren määrän puutaloja: Kerttulan sauna, Saima-talo, Salosen talo Ok 30, Puistokatu 9 jne
•          Rakennuttaja apteekkari F.B. Knifsund, siirtyi apteekkari Walter Åkerstenille 1916
•          Asuin- ja liiketalo sekä “lääke- ja teknokemiallinen” vesitehdas
•          Arkkitehtonisesti Savonlinnan merkittävin ja suurin jugend-rakennus
•          Lukuisia jugend -tyylipiirteitä: Luontoaiheiset ornamentit, pienet lasiruudut, kaikki ulko-ovet erilaisia keskenään, kulmatorni, Olavinlinna -tornierkkeri, klinkkerilaattoja ja ruutuornamenttiä
•          Rakennukset yhdistettiin toisiinsa 1950-luvulla 
•          Merkittävä liiketalo: Jukolan sekatavarakauppa, Lakitoimisto, kenkäkauppa Alho, muotiliike Katri, Vellosen urheiluliike, Säästöpankki, Valjas - ja nahkaliike, satamakonttori jne
•          Purettiin nykyisen asuintalon tieltä 1963

         Kauppias Erosen liikekartano (1911)

Savonlinnan jugend-kivitalojen sarjaan kuuluu edellisten lisäksi kauppias Antti Erosen liikekartano, joka sijaitsi Olavinkadun ja Savolankadun kulmauksessa nykyisen Kastellin paikalla. Koko korttelin osoite on nykyään Olavinkatu 53. Monet muistavat rakennuksen matalaksi muunnettuna 1930-luvun tulipalojen jälkeen. Alkuperäisasussaan rakennus oli huomattavan upea kulmatornilla varustettu jugend-kivilinna. Talon suunnitteli rakennusmestari A. G. Arvola ja tyylillisesti se on saman rationaalisen jugendin leimaama kuin kaupungin muutkin tuon ajan kivitalot. 

Erosen liikekartanossa, kuten asian tuolloin ilmaistiin, aloittivat suuri Häyrisen sekatavarakauppa, rouva Kiiverin ruokakauppa, M. Piikin raittiusravintola ja matkustajakori Olavi. Lisäksi rakennuksessa oli asuinhuomeistoja. Uuden merkityksen tuo kulmaus sai vuonna 1921 kun talossa aloitti Savonlinnan osuusliike, joka muuttui pian Itä-Savon osuusliikkeeksi. Se oli työväestön oma osuuskauppa, jonka tehtävänä oli taata edullista perustavaraa ja ravintolapalveluja. Ravintola Itä-Savo sai näin alkunsa.  

Erosen liikekartano alkuperäisasussaan kulmatorneiseen

Vuonna 1921 Erosen liiketalossa aloitti Itä-Savon osuusliike

1960-luvun tasattu liiketalo

Lauri Korhosen piirtämä Knifsundin talo Satamakadulla purettiin 1960-luvun alussa

Tammikuussa 2019, Ville Vilen

kuvat: Maakuntamuseo, Timo Seitsonen