Salosen talo, Olavinkatu 30

Lauri Korhosen suunnittelema Salosen talo koko komeudessaan 1918, talossa oli mm. John Asplundin Rohdoskauppa

Olavinkatu 30, Salosen talo

Savonlinnan kadonneista kauniista puutaloista yksi keskeisimmistä seisoi Olavintorin laidalla, suoraan vanhan kaupungintalon vastapäätä. Taloa kutsuttiin Salosen taloksi kauppias Johan Salosen mukaan tai oikeastaan hänen vaimonsa Emmyn mukaan, sillä hän talon vuonna 1904 rakennutti. Rakennukseen ja sen osoitteeseen littyy huomattavan paljon tarinoita ja ylimääräistä tragiikkaa vuosien varrelta.

Osoitteessa Olavinkatu 30 seisoi liki 40 vuotta komea puujugendia edustanut suuri puutalo, jonka suunnitteli ja rakentamisen valvoi rakennusmestari Lauri Korhonen. Talo tuhoutui talvisodan pommituksessa 29. helmikuuta 1940 kun viereinen suuri, alunperin J. Kolisin 1843 rakennuttama Åkerstenin apteekkitalo sai osuman sytyttäen myös Salosen talon kohtalokkaasti tuleen. Molemmat rakennukset paloivat kivijalkaan myöten, vaikka kaupungin ruiskuhuone sijaitsi vastapäätä. Kova pakkanen ja palopommit olivat sammuttajille tekemätön paikka. Apteekin toisella puolella jo pystyssä ollut Linnahovin kivitalo selvisi mustuneella seinällä. Nykyään Salosen talon paikalla on vuonna 1947 valmistunut Runar Finnilän piirtämä Torihovi päätytorneineen ja lipputankoineen.

Salosen talossa oli kolmen puotiliikkeen tilat sekä kesähuoneita yläkerrassa

Paloaltis paikka jo aiemmin

Ennen Lauri Korhosen piirtämää rakennusta paikalla oli kauppias Jaakob Nasaroffin matala hirsitalo. Aunuksesta Savonlinnaan saapuneen ja erityisesti viinanmyyntioikeuksilla kauppaa tehneen Nasaroffin kuoltua vuonna 1883 rakennus siirtyi kauppias Petter "Pekka" Pirhoselle.  Pirhosesta tuli menestyksekäs liikemies . Hän oli aloittanut liiketoimet uuden kaupungin puolella yhdessä Olof Pesosen kanssa ja lähdettyään omilleen Pirhonen sai vuonna 1880 kaupungissa oikeuden ulkomaisen väkiviinan eli käytännössä hienojen juomien kuten konjakin ja shampanjan myyntiin. Alkoholin myyntiluvat olivat kaupunkikohtaisia ja Savonlinnassa myytiin 1880-luvulla hämmästyttävän laadukkaita viinejä, liköörejä ja konjakkeja. Pekka Pirhonen omisti lisäksi laivoja ja osuuden paikallisesta sanomalehdestä. Hän oli naimaton ja kuoleman jälkeen vuonna 1896 perinnönjakoa ryhtyi hoitamaan kauppias Johan Salonen, jonka vaimolla Emmyllä oli talossa vaateliike. Myös Salonen oli toiminut kaupungin alkoholimyynnin parissa ja Emmy Salonen oli perustanut kaupungin ensimmäisen muotiliikkeen. 

Nasaroffin ja sittemmin Pirhosen alkuperäinen talo näkyy hyvin vanhimmissa Hungerborgista otetuissa valokuvissa. Sen kohtaloksi koitui tulipalo huhtikuussa 1898. Palo syttyi talossa sijainneesta alkoholin vähittäisliikkeestä ja sen lämmitysuunista. Näin tontti keskeisellä paikalla jäi tyhjilleen. Pirhosen kuolinpesää hoitaneella kauppias Johan Salosella oli vaimonsa Emmyn kanssa nähtävästi suunnittelma uudesta talosta. Pirhosen perikunta oli vuokrannut heille tontin. Vuosisadan alussa rakennusmestari O. Joutsen suunnitteli paikalle koristeellisen puutalon, mutta jälleen kohtalo puuttui peliin. 

Joutsen katoaa

Elokuussa 1900 kirjoitettiin paikallislehdessä, että rakennusmestari O. Joutsen oli noussut höyrylaivaan ja jättänyt kaupungin. Syyksi epäiltiin taloudellisia asioita. Rakennusmestarilla oli ollut urakkasopimus kauppias Salosen kanssa talon suunnittelemisestä ja  rakentamisesta, mutta työ oli jäänyt kesken ja tekijöille palkat maksamatta. Rakennuspiirustukset jäivät, mutta tontti pysyi tyhjänä. Urakkaa yritettiin turhaan tarjota muille ja kadonneen rakennusmestarin vaatimatonta omaisuutta myytiin. Kaupunkitarinoiden mukaan Joutsen olisi mennyt Pariisissa opintomatkalle. Vuonna 1903 kauppias Johan Salonen kuoli ja leski Emmy käynnisti talohankkeen rakennusmestari Lauri Korhosen kanssa. Muutaman lupakierroksen jälkeen kurkihirsi nousi kesällä 1904. Talo valmistui kauppakartanoksi vuoden loppuun mennessä ja Emmy Salonen alkoi etsiä vuokralaisia.

O. Joutsen piirsi tontille tyylillisesti historismia edustavan puutalon 1899

Lauri Korhosen toteutunut suunnitelma edustaa puujugendia eli art nouveauta

Vanhoissa suunnitelmissa Olavintorilta kulki Satamaan Vuorikatu

Parikymmentä vuotta kaupungissa viihtyneen Lauri Korhosen taloja on ollut Savonlinnassa useita. Näistä merkittävimpiä ovat Salosen talon lisäksi Kerttulan sauna, Saima-talo Linnankadulla, Puistokatu 9 sisäpihan talo ja upea Satamakatu 5 jugend-kivitalo. Lähes kaikki ovat tuhoutuneet tai purettu. Korhosen piirtämässä Salosen talossa voidaan havaita vahvoja jugendin piirteitä. Epäsymmetrinen julkisivu ja pieni torni muistuttavat paljon Matkailijahotellia. Parhaiten Salosen talon tunnelmaa ja tyyliä voi aistia tänä päivänä Pikkukirkon takana, vuonna 1900 valmistuneessa Usko Nyströmin piirtämässä Kalmarinkatu 13 komeassa puutalossa. 

Tässä yhdessä vanhimmista Savonlinna -kuvista näkyy vielä keväällä 1898 palanut Nasaroffin talo

Salosen talon tunnelmista voi lukea Kerttu Kupiaisen kirjasta Kaupunki saarilla. Hän kertoo esimerkiksi, että talon vinttihuoneistot olivat kesäisin varattu matkailijoille ja niistä oli upea näkymä sataman ja Linnankadun yli Uuraansaaren suuntaan. Tuohon aikaan talo oli todellakin paraatipaikalla näkymien suhteen, kun suuria kerrostaloja ei vielä Savonlinnassa ollut. Kyseessä on muutenkin hieno kirja savonlinnalaisten elämästä 1920- ja 1930-luvuilla. Kerttu Kupiainen oli kaupungin ykköskuvaajan, kesällä 1932 uintiretkellä hukkuneen V.A. Sihvosen tytär. 

Entäpä jos?

Mikäli 29.2 1940 ei olisi muuttanut radikaalisti Olavintorin maisemaa, voimme spekuloida, olisiko Savonlinnassa tällä hetkellä hieno kokonaisuus puutaloja keskellä kaupunkia. Olavintorin ympärillä on kuitenkin säilynyt tähän päivään pikkukirkko, nykyinen Oopperajuhlien talo, Miettisen (Hulikan) talo ja Solmun talo eli alkuperäinen valokuvausliike Olavi. Mikäli vieressä olisi edelleen hyväkuntoinen Salosen talo ja jopa vanha apteekki, olisi kokonaisuus aikamoinen. Toisaalta kaupungin kasvaessa ja sijaitessa saarilla, olisi asuntojen tarve luultavasti joka tapauksessa aiheuttanut suuren paineen rakentaa kivisiä kookkaita kerrostaloja. Linnahovin rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1939 ja se enteili selkeästi muutosta yhdessä Satamakadun kivitalojen kanssa. Runar Finnilän lukuisat talot Savonlinnassa ovat arkkitehtonista kulttuurihistoriaa jo nekin.

Viimeiset hetket 29.2 1940. Pommit ovat osuneet viereiseen taloon ja sytyttävät pian myös kohtalokkaasti Salosen talon.

Salosen talon paikkaa hallitsee tänään Runar Finnilän Torihovi

Ville Vilén, heinäkuussa 2018

kuvat: Maakuntamuseo, ELKA