Savonlinnan kauppahalli 1898-1951

Kauppahalli jääkellarilla

Varmaankin lähes jokainen vanha ja nykyinen savonlinnalainen vierailee kesäisin kaupungin torilla. Se on merkittävä osa Savonlinnan henkeä tapaamisineen, lörtsyinen ja muikkuineen. Kun asiaa katsoo kaupungin historian kautta voi todeta, että nykyisen kaltainen torielämä alkoi Savonlinnassa aika tarkalleen kesällä 1899. Silloin kaupunkiin ja sen uudelle Kauppatorille oli saatu pystyyn ajan muodikas uutuus; kauppahalli. 

Savonlinnan kaupungin painopiste siirtyi Olavintorilta nykyiselle Kauppatorille 1890-luvulla. Tuolloin syntyi luonnollisesti ajatus uudenlaisesta torista ja sen keskipisteenä modernista kauppahallista. Elintarvikkeiden kauppa oli kasvanut myös tavallisten kaupunkilaisten keskuudessa, tukkuliikkeet olivat syntyneet ja uudet termit kuten jääkellari näkyivät sanomalehtien mainoksissa. Vilkastuneen laivaliikenteen ansiosta savonlinnalaisille myytiin hämmästyttävän paljon kansainvälisiä tuotteita kuten viinejä, lohta ja sikareita. Kaupungin tori oli sijannut mäen päällä Olavintorilla ja kuten muuallakin kasvava laivaliikenne siirsi toreja veden äärelle. Vuoden 1879 tulipalo oli raivannut tulevan kauppatorin alueen sopivasti lähes tyhjäksi ja Olavin kylpylän aukeaminen kesällä 1896 naulasi viimeistään kaupunkin uuden keskustan paikalleen nykyisen Kauppatorin ympärille. 

John Lybeckin piirtämä lopullinen kauppahalli keskellä vanhaa Kauppatoria

Läänissä ei innostuta

Kauppahallin rakentaminen ei onnistunut aivan helposti, vaan syntynyt kuvio kertoo paljon  tuon ajan hallintokulttuurista. Alkuperäisen piirustuksen laati kaupunkiin Korpilammelta muuttanut rakennusmestari Johan Alenius, joka oli rakennusten suunnittelun lisäksi oli valittu vuonna 1898 kaupungin taloudenhoitajaksi ja metsänvartijaksi. Aleniuksen suunnitelma ei kuitenkaan mennyt läänissä läpi. Kuten piirustuksista näkyy, lääninarkkitehti John Lybeck kirjoitti Mikkelissä tylyn viestinsä papereihin ja korjasi piirustukset savonlinnalaisille sopiviksi. Kyse oli luultavasti jälleen kerran ajalle tyypillisestä oikeiden arkkitehtien ja suunnittelevien rakennusmestareiden välisestä nokittelusta.

Lybeckin moitteet tulivat suunnitelman yleisestä huolimattomuudesta ja varsinkin ”laittomasta” ornamentiikasta. Aleniuksen kauppahalli oli huomattavasti syntynyttä koristeellisempi ja se saattoi olla Lybeckin mielestä liian hieno Savonlinnaan tai vain väärän tyylinen. Lybeck yksinkertaisti suunnitelmaa ja vei sitä jopa gotiikkaa kohti. Samaan aikaan suomalaisessa arkkitehtuurissa oli vallalla kansallisromanttinen vaihe, joka kääntyi kohti jugendin paikallisia tyylipiirteitä. Jugend otti puolestaan vaikutteita gotiikasta, joten olisiko tässä ollut Lybeckin pointti kauppahallin alkuperäisten piirustusten suoristamiseen.

Itse halli rakennettiin syystalvella vuonna 1898. Loppuvuodesta kaupunginhallituksessa todettiin, että kauppahalli tulee maksamaan kaksi kertaa suunniteltua enemmän. Samassa yhteydessä ylitys kuitenkin hyväksyttiin, sillä työ on jo pitkällä ja kohde tärkeä. Myyntikojut pistettiin vuokralle vuoden 1899 alusta ja avajaisten aikaan 10. tammikuuta neljä kojua oli vuokrattu. Myyntipaikkoja huutokaupattiin koko kevät ja vielä kesälläkin. Kaupankäynnille säädettiin myös paljon erilaisia sääntöjä, sillä halliin haluttiin erityisesti ruokatarvikkeiden myyjiä. Kauppahalliin kotiutuivat savonlinnalaisista kauppiaista ainakin leipomoyrittäjä E. Kuutti, A. Parkkinen, Aleks Haikonen ja Teudor Paikoff. Tuon ajan kauppiaat olivat yleensä varsinaisia sekatavarakauppiaita ja myivät kaikenlaista voileivistä ompelukoneisiin.   

On hyvä muistaa, että hyvin yleisesti arkkitehdit suunnittelivat noihin aikoihin julkiset rakennukset ja rakennusmestarit piirsivät muut talot. Hierarkia oli selkeä ja Lybeckin korjauksissa voi hyvin aistia näpäytyksen makua. Lopullinen rakennuspiirustus on siis Lybeckin käsialaa ja kauppahalli nousi keskelle kauppatoria loppuvuodesta 1898 ja kauppapaikat yhdeksälle kauppiaalle pantiin vuokralle. Johan Lybeckin käsialaa on myös Mikkelissä Mannerheimin päämajana tunnettu Päämajakoulu. 

Aleniuksen suunnitelmat eivät miellyttäneet lääninarkkitehti Lybeckiä

Sormilleen saanut Johan Alenius erosi kaupungin tehtävistä 1901 ja muutti takaisin Korpilammelle. Savonlinnan kauppahalli toimi torin keskipisteenä aina 1950-luvun alkuun saakka ja purettiin uuden hallin myötä 1951. Nykyään samalla kohdalla on satamaan kulkeva tie. Uuden kauppahallin rakentamiseen liittyy vanhan Seurahuoneen tulipalo vuonna 1947. Uusi kauppahalli rakennettiin uuden Seurahuoneen ja Keski-Saimaan tavaratalon Auvisenrinteen puoleiseen siipeen. Myöhemmin kauppahallin tila on toiminut mm. kaupungin teknisenä virastona ja Vapaakirkkona.

Toritunnelmaa vanhan kauppahallin aikakaudelta

Kuvat: Museovirasto, Savonlinnan kaupunki